Kuva Alexas Fotos / Pixabay
Ilmarisen video palautteella johtamisesta on positiivinen,
ja se on mukavalla tavalla tehty video palautteen antamisesta. Ilmarisen
johtava asiantuntija Katja Atsar kertoi videolla palautteella johtamisesta eli
siitä kuinka esimies voi kannustaa, ohjata ja innostaa oikeanlaisella
vuorovaikutuksella. Atsarin mukaan palautetaidot voidaan jakaa osiin (palaute
itselle, korjaava ja positiivinen palaute) ja jokaisesta osasta kerrottiin
erikseen lisätietoa (onnistumisten ja virheiden myöntäminen, palautteen
antaminen ja vastaanottaminen).
Kun on kehitettävää puhutaan korjaavasta palautteesta, ja
kun on aika kiittää, puhutaan positiivisesta palautteesta. Korjaava palaute ei
ole negatiivinen eikä kritiikki. Palautetaitojen kehittämisessä auttaa
seuraavien asioiden pohdinta: esim. oman onnistumisen myöntäminen ja niistä
iloitaan yhdessä. Esimiehenä oman virheen myöntämisestä oppii, oma virhe tulee
korjattua ja alaisten luottamus kasvaa. Positiivisen palautteen voi antaa mistä
vaan, esimerkiksi tekemisestä, ominaisuuksista sekä taidoista. Se myös
energisoi ja lisää työhyvinvointia. Positiivisen palautteen antaminen vaatii
harjoittelua, jotta siitä tulee luonteva osa kulttuuria.
Ilmarisen video aiheesta on toteutettu positiivisella
otteella. Yleensä sana ”palaute” kuulostaa äkkiseltään negatiiviselle, mutta
viime vuosina siihen on saatu positiivinen sävy. Palaute onkin itseasiassa
positiivista ja hyvä asia! Jos saat palautetta se pitää ottaa oman kehityksen
kannalta ja avoin mielin vastaan, koska se on vain hyväksi sinulle.
Kehitysideana palautteen antamiseen kehityskeskustelun
yhteydessä on, että keskityttäisiin enemmän henkilön positiivisiin puoliin ja
saavutuksiin, kuin negatiivisiin. Tällöin kehityskeskustelusta saa uutta virtaa
ja energiaa lähtemään kehittämään itseään ja yrittämään niitä onnistumisia. Jos
kuulet esimieheltäsi miten et päässyt ihan tavoitteisiin ”tässä etkä tuossa”
niin tämä sävy ei motivoi mitenkään. Kuten Kupias & Peltola & Saloranta
toteavat: ”Tehokkuuden kannalta on onnetonta, jos onnistumisiin ja
epäonnistumisiin vaikuttavia tekijöitä ei käsitellä. Ihminen unohtuu, ja
palaute ei kosketa eikä vaikuta. Rohkea ja taitava esimies osaa mennä tulosten
taakse”. (Kupias, Peltola & Saloranta 2011, 10.) Lisäksi tällaisen
kommentin kuuleminen ennemminkin lannistaa, kuin kannustaa. Samoin Kuuselan
mukaan kannustaminen käytännössä voi olla esimerkiksi ”Tuo kuulostaa hyvältä,
jatka siitä..”, jolloin kannustamisesta seuraa positiivista ja tietää miten
edetä. (Kuusela 2013, 48.)
Palautteen antamisessa on siis kyse kannustamisesta eikä
lannistamisesta!
Lähteet:
Kupias, P., Peltola, R. & Saloranta, P. 2011. Onnistu
palautteessa. WSOYPro. Helsinki.
Kuusela, S. 2013. Esimiehen vuorovaikutustaidot.
SanomaPro. Helsinki.